Uudesta sopimuksesta poimittuja...25.05.2018
Hyväksytty poissaolo alentaa ylityökynnystäSopimusmääräysten mukaan hyväksyttävä poissaolopäivä, joka olisi ollut työpäivä, alentaa sekä säännöllistä työaikaa että ylityörajaa. Hyväksyttäviä poissaolopäiviä ovat esimerkiksi vuosiloma, sairausloma tai virka-/ työvapaa sekä lomautus. Lakko tai luvaton poissaolo eivät ole sopimusmääräyk-sissä tarkoitettuja hyväksyttäviä poissaoloja, minkä vuoksi ne eivät alenna säännöllistä työaikaa taikka ylityörajaa. Mikäli työpäivät eivät ole tiedossa, katsotaan työpäiviksi maanantai-perjantai. Hyväksyttävän poissaolopäivän vuoksi viikolle tai käytössä olevalle tasoittumisjaksolle suunnitellaan täyttä viikkoa tai tasoittumisjaksoa vähemmän tunteja. Täyttä työaikaa tekevällä kukin poissaolopäivä alentaa suunniteltavia tunteja 7 tuntia 45 minuuttia kuitenkin enintään 38 tuntia 45 minuuttia viikossa.
Työvuoroluettelon suunnittelussa huomioitavia asioita
Säännöllinen työaika suunnitellaan, kuten edellä on todettu, ennalta suunniteltua poissaoloa koskevan määräyksen (7 § 2 momentti) mukaan, mikäli poissaolo on tiedossa viimeistään seitsemän päivää ennen viikon tai tasoittumisjakson alkua. Arkipyhävapaa annetaan sekä täyttä työaikaa tekevälle että osa-aikaiselle kokonaisena vapaapäivänä. Arkipyhävapaa annetaan arkipyhäpäivänä tai muuna päivänä joko sillä viikolla, jolla arkipyhä on tai saman tasoittumisjakson muulla viikolla. Arkipyhävapaan antamisajankohta tulee merkitä työvuoroluetteloon etukäteen, jotta viikolla, jolla arkipyhävapaa annetaan, mahdollisesti muodostuvat lisä- ja ylityöt voidaan laskea oikein. Arkipyhälyhennyksen vaikutus säännölliseen työaikaan ja lisätyötyörajaan huomioidaan sillä viikolla, jolla vapaa annetaan. Lisätyötä voi muodostua täyttä työaikaa tekevälle vain sillä viikolla, jolla arkipyhävapaa on annettu. Osa-aikatyössä säännöllinen työaika/lisätyöraja laskee ennalta suunniteltua poissaolopäivää kohden 7 tuntia 45 minuuttia x työntekijän osa-aikaprosentti ja muun kuin ennalta suunnitellun poissaolon osalta poissaolon ajalle suunniteltujen työtuntien verran.
Viikkoylityöraja täyttä työaikaa tekevälläYlityöraja alenee sellaisella viikolla, jolla on hyväksyttävä poissaolo. Jos poissaolo on tiedossa työvuoroluetteloa laadittaessa, ylityöraja alenee 7 tuntia 45 minuuttia poissaolopäivää kohden. Jos hyväksyttävä poissaolo tulee tietoon myöhemmin, alenee ylityöraja poissaolon ajalle suunniteltujen tuntien verran. Viikkoylityörajan määrittelyssä on huomioitava myös mahdollisesti työaikakorvauksista annettu vapaa-aikakorvaus. Poissaolon ulkopuolella oleva vapaa-aikakorvaus ei alenna ylityörajaa. Vuosilomat ja työaika muodostavat kokonaisuuden. Vuosilomapäivä alentaa säännöllistä työaikaa. Vuosiloma-aikaan voi sisältyä sekä työpäiviä, että vapaapäiviä. Vuosilomat määräytyvät KVTES:n vuosilomaluvun määräysten mukaisesti. Vuosilomapäivät kuluvat kuten ennenkin.
Jos viranhaltijalle/työntekijälle on myönnetty soveltamisohjeen esimerkin mukaisesti viikko vuosilomaa (5 vlp) ja hänet kutsutaankin lauantaina tai sunnuntaina työhön, uusien määräysten mukaan kyseisellä viikolla kuluu suunnitellut vuosilomapäivät ja lauantaina tai sunnuntaina tehty työ on ylityötä. (5 vlp ovat alentaneet täyttä työaikaa tekevän ylityörajaa 5x7.45 tuntia eli 38.45 tuntia.)
Koulutustilaisuus tiedetään yleensä ennaltaTämä tulee ottaa huomioon esimerkiksi työvuoroluetteloa laadittaessa. Sopimusmääräystä sovelletaan samalla tavalla sekä täyttä työaikaa että osa-aikatyötä tekevään viranhaltijaan/työntekijään. Myös osa-aikaiselle työntekijälle luetaan työajaksi koko koulutukseen käytetty aika.
TyöaikakorvauksetTyöaikakorvaukset tulee suunnitella ennakkoon jokaisen maatalouslomittajan työvuorolistaan joka annetaan lomittajalle tiedoksi viikkoa aikaisemmin jakson alkamista. Työaikakorvaukset tulee suunnitella lisäksi siten, että ne sijoitetaan jakson tietyille kalenteripäiville.
Niiden sijainti ja määrä tulee eritelläLisäksi pitää muistaa, että työaikakorvaukset tulee maksaa rahassa tai antaa vapaana viimeistään jakson päättymisestä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Vain ja ainoastaan erillisellä työnantajan ja lomittajan välisellä sopimuksella vapaat voidaan antaa 4 kuukauden aikana. Asiasta pitää olla selkeä näyttö, että näin on sovittu. Työaikakorvauksista pitää käydä ilmi, minkä jakson vapaista on kysymys ja erotella eri korvausmuodot. Työntekijällä pitää siis olla mahdollisuus tarkistaa tunnit. Mikäli ylityö korvataan vapaana ja lomittaja sairastuu ennen ylityövapaan antamista, siirtyy vapaa myöhemmin pidettäväksi. Mikäli lomittaja sairastuu ylityövapaan aikana, vapaa-aikakorvaus siirtyy sairastumista seuraavan päivän alusta lukien. Molemmissa tapauksissa on mahdollista korvata myös rahana. Muut työaikakorvaukset eivät siirry myöhemmäksi, vaan ne ns. palaa alle.
TyövuoroluetteloKVTES III luvun 28 §:n 1 momenttia on täsmennetty teknisesti. KVTES III luvun 28 §:n 1 momentin mukaan työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti viranhaltijoiden/työntekijöiden tietoon, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Lisäksi KVTES III luvun 28 §:n 2 momentin soveltamisohjetta on täsmennetty siten, että työvuoroluettelo voidaan antaa myös sähköisesti tiedoksi, mikäli tämä on teknisesti mahdollista. Sähköinen tiedoksianto on muotomääräyksiltään verrattavissa kirjalliseen tiedoksiantoon. Mikäli sähköinen tiedoksianto otetaan käyttöön, toimintaperiaatteet tulee olla työyhteisön tiedossa. Tiedoksianto sekä alkuperäisistä että muutetuista työvuoroluetteloista on työnantajan vastuulla. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus vastaanottaa työvuoroluettelot 28 §:n asettamien määräaikojen puitteissa. Muutokset ovat teknisiä täsmennyksiä, joilla ei ole muutettu määräyksen tai soveltamisohjeen soveltamista ja tulkintaa.
Raimo Kivineva Toiminnanjohtaja |
MAATALOUSLOMITTAJASSA ON JYTYÄ!