Ilmajokelaiselle sikalalle EU-saparopalkinto parhaasta käytännöstä - saparoa ei typistetä

Ilmajokelainen Sikanan tila on palkittu EU-laajuisessa EU PiG Grand Prix- kilpailussa tail docking -sarjassa, jossa etsittiin parhaita käytäntöjä sikojen hännän purennan ehkäisyyn.

Sikanan osakkaat ovat Jaakko Kortesmäki ja Markku Puska.

EU PiG on Euroopan laajuinen verkosto, jonka tarkoituksena on viedä parhaita käytäntöjä eurooppalaisilta sikatiloilta toisille. Eri puolilta Eurooppaa olevat parhaat käytännöt palkitaan niiden esiin nostamiseksi.

Suomalaisia sikatiloja edustanut Sikanan sikala on rakennettu 2006. Se on tuotanto- ja toimintatavoiltaan tavanomainen suomalainen sikala, jossa eläinten hyvinvointiin ja hoitoon panostetaan samoin kuin kaikilla Atria Sika -ketjun tiloilla.

– Me edustimme kisassa kaikkia hyvin eläimensä hoitavia, ammatistaan ylpeitä tuottajia. Palkinto kuuluukin sitä myöten meille kaikille, Puska sanoo.

Euroopan tasolla suomalaisten sikaloiden tavanomaiset käytännöt kasvattaa siat pitkillä hännillä ja hyvillä kasvutuloksilla nousivat arvioinneissa korkealle, koska Euroopassa tämä suomalainen käytäntö on Puskan mukaan erittäin harvinaista.

Sikojen häntien typistäminen on koko EU:ssa kiellettyä, mutta vain Suomessa ja Ruotsissa sikoja kasvatetaan ilman rutiininomaista häntien typistämistä.

Muualla hännät typistetään hännänpurennan estämiseksi direktiivin mahdollistaman poikkeuksen turvin.

Puska korostaa, ettei sikojen hännän säilyttäminen ole vaikuttanut millään lailla tuotantotuloksiin vaan ne ovat hyvät. Atria Sika -eläinlääkärin Taneli Tirkkosen mukaan hännänpurennan esiintymistä seurataan myös teurastamolla, ja luvut ovat erittäin matalia.

Hännänpurenta on häiriökäyttäytymistä ja oire sikojen kokemasta stressistä eli se purkautuu tyypillisimmin lajitoverin hännän puremiseen.

Hännänpurentaan vaikuttavat erityisesti tuotanto-olosuhteet. Taneli Tirkkosen mukaan Atria Sika -ketjun sikatiloilla tehdäänkin päivittäin töitä hyvien tuotanto-olosuhteiden eteen.

Esimerkiksi Sikanan sikalassa on riittävästi tilaa, virikkeitä, stressitön ympäristö ja eläimiä käsitellään hyvin. Lisäksi ruokaa on riittävästi, riittävän usein ja karsinan kaikki siat mahtuvat syömään samalla kertaa, jolloin vuoroaan odottavat siat eivät stressaannu.

Myös ilmanvaihto on optimoitu, koska esimerkiksi kuumuus lisää sian stressiä.

Sikanan isossa sikalassa siat syövät täyttä lähiruokaa: Altialta tulevaa ohravalkuaisrehua, läheisen Valion Seinäjoen tehtaan heraa, A-Rehun täydennysrehuja ja lähipeltojen viljaa.

Hännänpurenta ja sen aiheuttamat tulehdukset ovat yksi yleisimpiä syitä antibioottihoidoille. Kun hännänpurenta on Suomessa erittäin alhaisella tasolla, ei silloin ole Tirkkosen mukaan juuri lääkintätarvettakaan.

– Antibioottiresistenssin lisääntyminen lisää keskustelua antibioottien ylenmääräisestä käytöstä. Kun eläinten hyvät olosuhteet näkyvät suoraan lääkintämäärissä, meillä Suomessa on syytä olla asiasta ylpeitä.

Puska toivookin, että muulla Euroopalla olisi hännänpurennassa samat säännöt kuin Suomessa, koska tuotteet kuitenkin kilpailevat samoilla markkinoilla ja kaupan hyllyllä.

Asiasta uutisoi Ilkka-lehti