11 usein kysyttyjä kysymystä koronaan liittyen

1) Mitä tapahtuu, jos työntekijä itse sairastuu?

Jos työntekijä sairastuu koronaan tai muuhun sairauteen, kyseessä on sairausloma, joka on palkallista työehtosopimuksen mukaisesti.

2) Miten menetellään silloin, jos lääkärin päätöksellä työntekijä on määrätty työstä pois tai määrätty eristettäväksi terveydenhuollon toimintayksikköön?

Näissä tilanteissa työntekijä on todettu sairastavan koronaa tai perustellusti epäillään hänen sairastavan koronaa.
Jos työntekijä on määrätty toimivaltaisen lääkärin päätöksellä poissaoloon työstä tai eristettäväksi terveydenhuollon toimintayksikköön, Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. Tällainen työstä poissaolo kuluttaa normaalisti palkallisia sairauspoissaolopäiviä. Kun työnantaja maksaa sairausajan palkkaa työntekijälle, työnantajalla on oikeus saada tartuntatautipäivärahaa.
Yksityisen sektorin sopimuksissa oikeus sairausajan palkkaan riippuu sovellettavasta työehtosopimuksesta. Eristämisen ajalta maksetaan palkkaa mm. AVAINTES:n ja yksityisen opetusalan TES:n nojalla myös silloin, kun työntekijän vasta epäillään sairastuneen koronavirukseen, kunhan eristämispäätös on toimivaltaisen lääkärin tekemä. Tällainen työstä poissaolo kuluttaa normaalisti palkallisia sairauspoissaolopäiviä. Mikäli palkanmaksuvelvoitetta ei ole, työntekijällä on oikeus saada Kelan maksamaa tartuntatautipäivärahaa, joka vastaa täyttä palkkaa.

3) Voinko jäädä hoitamaan sairastunutta lastani kotiin?

KVTES:n mukaan työntekijällä on oikeus jäädä hoitamaan alle 12-vuotiasta sairasta lasta (tilapäinen hoitovapaa) enintään neljäksi työpäiväksi. KVTES:n nojalla työntekijällä on oikeus palkkaan 3 kalenteripäivältä.
Yksityissektorilla alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitamiseksi voidaan myöntää tilapäistä hoitovapaata. Tätä voi saada enintään 4 työpäivää kerrallaan. Tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksissa hieman eri tavoin. Esimerkiksi AVAINTES:ssa palkallista on 3 ensimmäistä kalenteripäivää sairastumisesta lukien.

4) Mitä jos työntekijä on asetettu karanteeniin?

Jos työntekijä on asetettu lääkärin päätöksellä karanteeniin, silloin esimerkiksi KVTES:n tai AVAINTES:n mukaan työntekijällä ei ole oikeutta saada sairausajan palkkaa. Karanteeniin
liittyvissä tapauksissa tulee selvittää kyseisen työpaikan etätyökäytännöt. Jos etätyö ei ole mahdollista, silloin sitä ei tehdä ja työntekijällä on oikeus tartuntatautipäivärahaan. Jos etätyö on mahdollista ja työnantaja ja työntekijä sopivat sen tekemisestä, maksetaan etätyön tekemisen ajalta normaalisti palkkaa. Joillain yksityisellä aloilla on sovittu palkanmaksuvelvollisuudesta myös karanteenitapauksissa. Näin on sovittu esim. terveyspalvelualan työehtosopimuksessa, yleissopimuksessa tai partiotyönantajia koskevassa työehtosopimuksessa.

5) Entä jos työntekijän lapsi on asetettu karanteniin?

Karanteenitapauksessa lapsi ei ole sairastunut, mutta hänet on määrätty toimivaltaisen lääkärin päätöksellä kotiin taudin leviämisen estämiseksi. Jos alle 16-vuotias lapsi on asetettu karanteeniin lääkärin päätöksellä, työntekijällä ei ole oikeutta saada sairausajan palkkaa. Tässä tilanteessa vanhemmalla voi olla oikeus saada tartuntatautilain mukaan tartuntapäivärahaa Kelasta. Tässäkin tilanteessa Kela maksaa tartuntapäivärahaa vain todellisesta ansionmenetyksestä. Jos etätyö on mahdollista ja työnantaja ja työntekijä sopivat sen tekemisestä, maksetaan etätyön tekemisen ajalta normaalisti palkkaa.

6) Mitä jos palaan ulkomailta Suomeen?

Suomen hallitus suosittaa, että epidemia-alueilta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja poissaolosta (kaksi viikkoa). Kyseessä on hallituksen suositus, jota on hyvä noudattaa. Asia olisi järkevintä järjestää niin, että työntekijä ja työnantaja sopivat etätyöstä. Jos etätyö ei ole mahdollista, työntekijällä on oikeus tulla töihin. Tällöin työntekijän kannattaa ilmoittaa, että tulee töihin. Jos työnantaja tämän estää, työnantajan pitää maksaa palkka kotiin.

7) Voiko työnantaja lomauttaa?

Koronaviruksella voi olla taloudellisia seuraamuksia. Koronavirus voi olla peruste lomautukselle. Ennen lomauttamista on käytävä yhteistoimintaneuvottelut, jonka jälkeen työnantaja on velvollinen noudattamaan lomautusilmoitusaikoja. KVTES:n piirissä lomautusilmoitusaika on yksi kuukausi. Työsopimuslain mukaan lomautusilmoitusaika on 14 päivää.

8) Voiko työnantaja määrätä vuosilomalle?

Työnantaja voi määrätä työntekijän vuosilomalle. Kuitenkin tällöin on noudatettava vuosiloman ilmoittamisaikoja. Lähtökohtaisesti vuosilomasta on ilmoitettava kuukautta ennen. Jos tämä ei ole mahdollista, lomasta on ilmoitettava viimeistään 2 viikkoa ennen. Tässä pitää huomioida se, että ajalla 1.4.2019-31.3.2020 kertyviä lomia voidaan määrätä pidettäväksi vasta 2.5.2020 lukien. Tällä hetkellä työnantajan on mahdollista yksipuolisesti määrätä pidettäväksi vain lomanmääräytymisvuonna 1.4.2018 – 31.3.2019 ansaittuja lomia.

9) Voiko työnantaja muuttaa työvuoroluetteloa?

Työvuoroluettelon muuttamisesta on pyrittävä ensisijaisesti sopimaan työntekijöiden kanssa. Työnantaja voi KVTES:n mukaan muuttaa työvuoroluetteloa yksipuolisesti vain perustellusta syystä, jolta edellytetään ennalta-arvaamattomuutta. Yksityissektorilla tulee useimmiten sovellettavaksi työaikalaki, jonka mukaan muutos edellyttää painavaa syytä. Koronavirus voi johtaa sellaisiin ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin, joissa työvuoroluettelon muutos voi olla mahdollinen. Tämä on arvioitava tapauskohtaisesti erikseen.

10) Kun koulu on suljettu, voinko jäädä hoitamaan lastani kotiin?

Suomen hallitus päätti 16.3.2020, että esim. peruskoulut suljetaan keskiviikosta 18.3.2020 alkaen. Näin ollen tyypillinen tilanne on se, että lapsi ei pääse kouluun. Jos lapsi ei ikänsä puolesta vielä pärjää yksin kotona, laki lähtee siitä, että työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä pois työstä. Tästä poissaolosta pitää erikseen sopia työnantajan kanssa. Kyseessä on palkaton poissaolo. Tässä tilanteessa työntekijä ei saa myöskään Kelan tartuntapäivärahaa. Työnantajan kanssa voi myös sopia esimerkiksi vuosilomien käyttämisestä tms.

11) Olenkoulunkäynninohjaaja ja työpaikkani suljetaan. En pääse tästä syystä töihin. Olenko oikeutettu korvauksiin?

Lähtökohtaisesti työpaikoilla on syytä sopia etätyöstä. Kaikissa tehtävissä se ei kuitenkaan ole mahdollista.
Työsopimuslain mukaan jos työnteko estyy työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä ja työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.
Tätä säännöstä voidaan soveltaa sellaiseen koulun henkilökuntaan, joka ei pysty tekemään työtään etänä, koska he eivät pääse työpaikalleen. Kyseessä on lomautukseen rinnastuva tilanne, jolloin kyseisillä työntekijöillä on oikeus saada ansiosidonnaista päivärahaa 14 päivän jälkeen. Heidän kannattaa välittömästi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon