Maatalouslomittajat ry 40 vuotta

Maatalouslomittajat ry 40 vuotta

Valtakunnallinen maatalouslomittajien ammattijärjestö täytti helmikuun alussa 40 vuotta. Yhdistys on perustettu 5.2.1979 Ilmajoella.

Maatalouslomittajan ammatti on muuttunut merkittävästi vuosien varrella, piika ja renki ajattelusta ammattitaitoiseksi moni osaajaksi. Kun lomitustoiminnan alussa maatalouslomittaja saattoi asua tilalla, keittää ruokaa ja laittaa lapset kouluun. Tänään maatalouslomittaja hoitaa helpostikin sata lehmää, ajaa talon kokoisella traktorilla, tekee appeen lehmille ja seuraa lypsyrobotin toimintaa. Tekniikka ja valvonta on myös lisääntynyt.

Lomituspalveluja hallinnoi Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela, STM:m valvomana. Maatalouslomittajat ovat kuntien palveluksessa, sen myötä hoidetaan 96% kaikista lomituspäivistä. Lomituspalveluja käyttää noin 15 000 maatalousyrittäjää, toiminnan kustannukset ovat noin 135 miljoonaa euroa.

Maatalouslomittajista yli puolet toimii osa-aikaisessa työsuhteessa, maatalousyrittäjien tehtäväosuus on rajattu tarkasti vain välttämättömiin karjanhoitotehtäviin. Osa-aikaisuudesta johtuen palvelujen saatavuus on heikentynyt viimevuosina. Muutamissa maatalouslomituksen paikallisyksikössä onkin pulaa maatalouslomittajista. Asiasta uutisoi viimeksi Maaseudun Tulevaisuus, Melan toimitusjohtaja Päivi Huotari oli huolissaan palvelujen saatavuudesta. Hän totesi, ettei Melalla ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan.

Kun maatalouslomittajat ovat kuntien palveluksessa, ovat he samalla samaa koko kunta-alan sopimusjärjestelmää, jossa kunnat pyrkivät erilaisiin säästöihin. Palkkoja on todella vaikea korottaa, koska kuntien itsensä mukaan muutkin ryhmät haluavat sitten lisää.

Vaikka maatalouslomittajien palkkakustannukset maksetaan valtion varoista käyttökustannuksista täysimääräisinä kunnille Melan kautta, siitä huolimatta Mela ei ole työehtosopimuskumppani.  Lomituspalvelulain mukaan Mela on lakisääteisesti velvollinen järjestämään lomituspalvelut, toimeksiantosopimuksilla se siirtää kuitenkin järjestämisvastuun kuntien vastuulle.

Maatalouslomittajat ry teki tänä keväänä jäsenkyselyn työhyvinvoinnista.

Kyselyyn vastasi noin 20% jäsenistöstä. Jaksamiseen liittyvät ongelmat ovat pitkät työmatkat ja kaksijakoinen työaika. Kolmanneksi eniten jaksamiseen vaikutti se, että työnantaja antaa yksittäisiä vapaapäiviä työputkien välissä. Yksittäinen vapaapäivä ei riitä palautumiseen raskaasta työstä.

Jaksamiseen auttaa parhaiten omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen ja työkaverit sekä yleinen ammatin arvostus.

Yli puolet vastaajista ilmoitti, ettei ehdi nukkumaan riittävästi ennen työpäivää. Tässä piilee todellinen vaara, lyhyet yöunet, pitkät työmatkat, syrjäiset pimeät ja usein oudot tiet kaikkina vuodenpäivinä. Viime keväänä kuoli viimeksi kaksi maatalouslomittajaa liikenneonnettomuudessa.

Edelleen 67% vastaajista ilmoitti ettei pidä päivittäin kahvitaukoa ja 80% ilmoitti ettei ruokaile työaikana. Tilanne on todella huolestuttava ja ammattijärjestön näkökulmasta lohduton.

Maatalouslomittajia koskevan Kunnallisen virka- ja työehtosopimukseen on neuvoteltu erikseen maatalouslomittajia koskeva liite. Sen mukaan maatalouslomittajilla on oikeus ruokailla työaikana työpaikalla. Tilanne on nyt täysin vääristynyt.

On siis oikeus ruokailla työaikana ja suurin osa ilmoittaa, ettei ehdi tiukan työaikamitoituksen vuoksi. Yli puolet jäsenistöstä on osa-aikaisessa työsuhteessa, maatalouslomittajista on pulaa… -Eihän tällainen yhtälö voi toimia.

Raimo Kivineva

Toiminnanjohtaja

Maatalouslomittajat ry