Lomitus yrittäjälähtöiseksi?

Lomituspalvelujen kehittämistyöryhmä jatkaa työtään kesäkuun viimeiseen päivään saakka, jolloin työryhmän toimeksianto päättyy. Yrittäjien etuusjärjestelmä on saatu valmiiksi ja laki on siltä osin kirjoitettu uudestaan EU-säädöksiä vastaaviksi. Tarkennuksia vielä tehtäneen jonkin verran.

 

Viimeisten kokousten osalta keskitytään mm. hallinnon järjestämiseen. Selvää on, ettei kunta voi olla palvelujen tuottajana jatkossa, ellei kunta yhtiöitä lomitustoimintaa.

Toisaalta Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on ilmoittanut työryhmässä, ettei sen tehtävänkuvaan sovi lomitusten varsinainen järjestäminen.

 

Näin ollen vaihtoehdoiksi jäänee itsejärjestetty lomitus tai, että järjestämisvastuu säädetään lailla jonkun viranomaisen järjestettäväksi. Viimeksi mainitun vaihtoehdon turvin toiminta voisi tapahtua paikallistasolla nykyisen mallin mukaisesti. Tosin yksiköiden yhdistämisiä tulisi tapahtumaan jonkin verran toiminnan tehostamiseksi.

 

Kevään eduskuntavaalien jälkeen maahamme on saatu hallitus ja uusi hallitusohjelma.

Hallitusohjelmassa todetaan, että uudistetaan viljelijöiden lomitusjärjestelmä yrittäjälähtöiseksi.

Tämä vaihtoehto tarkoittaisi itsejärjestettyä lomitusta. Tältä osin keskeinen kysymys on, syntyykö alalle riittävästi palvelujen tuottajia, yrityksiä ja ammatinharjoittajia?

Todennäköisesti ei riittävästi, millä hoidetaan maan äärialueet tai ne hankalat tilat?

Tässä vaihtoehdossa tulisi olla pitkä siirtymäaika. Toisaalta pitää muistaa, että nykyisellään kuntien ja Melan toimeksiantosopimusten irtisanomisaika on kulumassa oleva ja seuraava kalenterivuosi. Lisäksi siirtymäaikaan olisi laskettava maatalouslomittajien YT-neuvottelut ja irtisanomisajat.

 

Nyt kannattaa katsoa rauhassa, mitä ja millä aikataululla hallitusohjelmaa toteutetaan. Pitää muistaa, että viime hallitusohjelmassa oli mainittu lomitustoiminnan kilpailuttaminen, sen osalta edellinen hallitus ei ryhtynyt mihinkään toimenpiteeseen.

Elokuun talousarvioriihessä saataneen jotain uutta tietoa, mutta kuten sanottu, hallinnonuudistus ei toteudu ”tuosta vain”.

 

Hallitusohjelman alakohtaisissa liitteissä todetaan seuraavaa;

Muutetaan oikeutta lomitukseen esim. lisäämällä yrittäjän omavastuun osuutta ja tehostamalla lomituksen hallintomallia.

 

STM:n asettama kehittämistyöryhmä valmistelee parhaillaan uutta maatalousyrittäjien lomituspalvelulakia. Järjestelmän tulee olla sopusoinnussa Euroopan komission antamien maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukea koskevien suuntaviivojen 2014-2020 kanssa. Tämä edellyttänee joiltain osin muutoksia nykyiseen lomitusoikeuteen. Samassa yhteydessä järjestelmää voidaaan uudistaa myös mm. siten, että lisätään maatalousyrittäjän omavastuuta lomituksessa. Työryhmän tehtävänä on myös valmistella maatalouslomituksen hallintomallin vaatimat muutokset. Säästö 20 miljoonaa euroa / vuosi.

 

Hallitusohjelman mukainen säästötavoite on noin 10% lomituskustannuksista, vertailun vuoksi Melan ja kuntien hallintomenot on tänä vuonna noin 17 miljoonaa euroa. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi nopeita säästöjä ei synny maatalouslomituksessa, koska se edellyttää lain muutoksen.

 

Kun lomituspalvelulakia muutettiin v. 2012, tavoitteena oli säästää 5 miljoonaa euroa. Sijaisapumaksujen korotus vähensi kuitenkin palvelujen käyttöä ja säästöjä syntyi kaikkiaan noin 15 miljoonaa euroa. Näin ollen yrittäjien omavastuun korottamisen tulee suhtautua varovaisesti.

 

Hallitusohjelmassa lähdettiin siitä, että kuntien velvoitteita puretaan, kunnat eivät halua järjestää maatalouslomitusta. Silti kunnat haluaa järjestää palvelua, ainakin 44 kuntaa…

 

 

 

Raimo Kivineva

Toiminnanjohtaja