Mela kiirehtii yksiköiden yhdistämisiä

05.11.2020

 

 Lomituspalvelujen hallintoa ja toimeenpanojärjestelmää on suunniteltu monta vuotta, liian monta. Viimeisin maakuntia koskeva esitys kaatui hallituksen mukana. Varmaa on se, että lomaasaavien maatalousyrittäjien määrä vähenee ja paikallisyksiköiden on pakko yhdistyä tulevaisuudessa. Pienevän paikallisyksikön on yhä vaikeampi vastata kiireaikojen lomitustarpeisiin.

 

Paikallisyksikkörakenteen kehittämisessä pyritään muodostamaan noin 40 000 - 50 000 lomituspäivän hallintoyksiköitä. Aluejakoa suunniteltaessa huomioidaan kielialueet, asiakastyytyväisyys, hyvä johtaminen sekä tosiasiallinen alueiden yhtenäisyys, -kertoo Päivi Wallin Melasta.

 Marraskuussa järjestetään tähän liittyviä Teams-kokouksia kuntien ja tuottajaliittojen edustajille. Kuntien ja paikallisyksiköiden jatkohalukkuus-kyselyssä esittämät näkemykset pyritään huomioimaan Melan linjauksissa.

Melan tavoitteena on muodostaa uudet paikallisyksiköt mahdollisuuksien mukaan vuoden 2022 alussa. Se edellyttää toimeksiantosopimusten irtisanomista vuoden 2020 aikana

 

Keskeisintä on se, kuka tai mikä tuottaa palvelut jatkossa. Yksi tärkeä näkökulma on, että lomituspalvelut ovat sosiaalipalveluja kansallisella tasolla. (EU:n näkökulmasta kysymys on valtiontuesta). Siitä näkökulmasta yritystoiminta sopii huonosti tähän järjestelmään.  Tarvitsemme jatkossakin julkisen tai yhteiskunnallisen palvelujen tuottajan tuottamaan tasapuolisia, laadukkaita ja kaikkien asiakkaiden saatavilla olevia palveluja. Riippumatta siitä, onko tila ns. “hankala” vai todella helppo ja miellyttävä tai ”kaukana kaikesta keskellä ei mitään”.

 Yksittäiselle maatalouslomittajalle hallinnon uudistus ei vaikuta, palkanmaksajan vaihtuminen ei vaikuta heidän työhönsä. Vaikka hallinto uudistetaan, lomitettavat tilat eivät katoa lähiympäristöstä sen vuoksi. Tilanne voi olla osalla päinvastainen. Nykyisen naapuriyksikön alueella voisi olla lähempänä tiloja jo nyt.

Maatalousyrittäjille tilanne on samanlainen, keskeinen toive on tuttu maatalouslomitta.

 

 

Ajatuksia lomituspalelujen hallintopalveluja tarkastelevasta työryhmästä

  Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että jatkossa noin 10 kuntaa hoitaisivat lomituksen järjestämisen koko maassa. Se edellyttää kuitenkin, että ne kymmenen halukasta kuntaa haluaa hoitaa palveluja ja ottavat vastuulleen toiminnasta aiheutuvan riskin. Keskeinen ongelma on se, että toimeksiantosopimuksen tehnyt kunta vastaa riskistä yksin, ei yhteisesti muiden yksikköön kuuluvien kuntien kanssa.

 Ajatus yhteiskunnallisesta ns. voittoa tavoittelemasta yrityksestä kiehtoo. Siinä voisi olla mukana esim. MELA, PRO AGRIA, Maatalouslomittajat ry jne. Kaikki lomituspalvelun työntekijät olisivat yrityksen palveluksessa. Yritys vastaisi lomitustoiminnan kaikista tehtävistä, todellisista kuluista, eikä niitä vyörytettäisi peruskunnille tai toisinpäin. Tämän tyyppinen lomitusjärjestelmä oli Ruotsissa 1990-luvulla.

 Kolmas kiehtova vaihtoehto olisi, että Mela vastaisi maatalouslomituksen viranomaispäätöksistä ja palvelujen antamisesta.  Käytännössä koko lomitushenkilöstö olisi Melan palveluksessa. Tässä vaihtoehdossa päätöksenteko tehostuisi ja toiminta yhdenmukaistuisi merkittävästi. Takaisinperintöjä ei tulisi paikalliselle tasolle, koska Mela tekee päätökset ja valvoo niitä.

 Edellä olevan lisäksi niiden erilaisia yhdistelmiä on mietitty, vaihtoehtoja on paljon. Työryhmän yksi lähtökohta on palvelujen kehittämien asiakkaan, eli lomaasaavien näkökulmasta. Toisaalta lähes jokaisessa kokouksessa on puhuttu osa-aikaisten maatalouslomittajien määrästä. Vain kokoaikaisilla työsuhteilla voidaan taata saatavilla oleva ammattitaitoinen työvoima.

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan lomituslainsäädäntö uudistetaan. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru asetti työryhmän syyskuun alussa. Työryhmä on kokoontunut nyt kaikkiaan kahdeksan kertaa, marraskuun alkuun mennessä. Eri asiantuntijoita on kuultu jokaisessa kokouksessa. Uudistuksen yhtenä osana tarkastellaan maatalouslomituksen nykyistä hallintoa ja selvitetään sille vaihtoehtoisten hallintomallien toimivuutta ja tarvittaessa uudistetaan hallintoa.

 Myöhemmin uudistuksen toisessa vaiheessa mietitään kiireellisiä palveluja koskevia uudistuksia. Esimerkiksi Myel –vakuutusvelvollisuudesta ilmeisesti luovutaan, erilaiset yhtymät ja yritykset saatettaisiin palvelujen piiriin ja hevostiloja jouduttaisiin rajaamaan palvelujen ulkopuolelle. Nämä kaikki muutokset johtuvat EU:n valtiontuen suuntaviivoista. Toki varsinaisia kehittämistarpeitakin on palvelujen suhteen.

 

 

 

Raimo Kivineva

Toiminnanjohtaja

Maatalouslomittajat ry

20.01.2021Parlamentaarinen ohjausryhmä ei ehdota lomituspalvelujen siirtoa hyvinvointialueiden vastuulle
26.12.2020Paikallisyksiköiden alueelliset muutokset
22.12.2020Kilometrikorvaukset nousevat 1.1.2021
14.12.2020Toimisto suljettu
23.11.2020Jonna Voima Jytyn puheenjohtajaksi
13.11.2020Tahkon Talkoot
12.11.2020Tahkon LM-koulutus 8.-9.9.2021
05.11.2020Mela kiirehtii yksiköiden yhdistämisiä
26.10.2020Meiliä Melasta
23.10.2020MT selvitti: Pelko lomittajapulasta ei toteutunut - kotieläintiloille riitti sijaisia koronasta huolimatta

Siirry arkistoon »