Maatalouslomituksen tulevaisuus turvattava

24.08.2014

Jyty: Maatalouslomituksen tulevaisuus turvattava

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki tyrmää EU-komission suunnitelmat maatalouslomituksen rajusta heikennyksestä. Pahimmillaan EU-komission päätös romuttaa hyvin toimivan suomalaisen lomitusjärjestelmän ja kolmasosa maatalouslomittajista jää ilman töitä. Pihlajamäki vaatiikin, että Suomen valtio ja vastuulliset ministeriöt ryhtyvät tarvittaviin toimiin ja neuvottelevat EU-komission kanssa poikkeusluvan.

EU-komissio päätti 25. kesäkuuta rajoittaa maatalouslomituksen pituutta yhtä tuensaajaa kohden 3 kuukauteen ja äitiys- ja vanhempainvapaan osalta 6 kuukauteen vuodessa. Muutos kohdistuisi erityisesti sijaisapuun, jonka perusteena on sairauden tai tapaturmien aiheuttama väliaikainen työkyvyttömyys. Myös äitiys- ja vanhempainvapaan ajalle saatavan lomituksen kestoa vähennettäisi jopa puolella.

Nykyisin maatalousyrittäjä on voinut saada lomitusta vuosilomaan yhteensä 26 päivää ja äitiys- ja vanhempainlomaan 11 kuukautta. Tilapäisestä työkyvyttömyydestä eli sairaudesta tai tapaturmasta johtuvaan sijaisapuun on saanut maksimissaan 300 lomituspäivää.

Maatalouslomittajia työskentelee Suomessa päätoimisesti yli 4000. Maatalouslomittajat ry:n toiminnanjohtajan Raimo Kivinevan mukaan EU-komission päätös merkitsee pahimmillaan jopa 35 % vähennystä lomituspäivissä, mikä taas tarkoittaisi kertaheitolla yli 1000 lomittajan työttömyyttä.

– Kyseessä on raju isku suomalaista lomitusjärjestelmää ja maatalousyrittäjän sosiaaliturvaa kohtaan, sanoo Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki.

EU-komission päätöksessä todetaan kuitenkin, että poikkeuksia voidaan myöntää hyvin perusteltuihin syihin vedoten.

– Suomen valtion tulee neuvotella poikkeuslupa maatalouslomituksesta, jotta hyvin toimiva maatalouslomitus voidaan turvata. Kyseessä ovat tuhannet työpaikat, Pihlajamäki korostaa.

– Tilanne on nykyiselläänkin hankala, kun nuoria on ollut vaikea saada maatalouslomittajiksi. Vaarana on, että lomitustyö rajoittuisi kevät-, kesä- ja syyskaudelle, jolloin talvella lomittajan töitä ei juuri olisi. Näin lomittajan työ muuttuisi kausiluonteiseksi, Pihlajamäki huomauttaa.  

Kyse on myös suomalaisten maatalousyrittäjien sosiaaliturvasta, jota EU-komissio rajusti heikentää. Sairauden tai tapaturman sattuessa maatalousyrittäjä ei saisi enää lomitusapua pitempää kuin 3 kuukautta. Eläimiä ei voi kuitenkaan jättää hoitamatta.

EU:n mielestä valtion korvaamat lomituspalvelut ovat kansallista tukea, joka vääristää kilpailua.

– Mahdollisuus äitiys- ja vanhempainlomaan kuuluu tasavertaisesti kaikille suomalaisille, yhtälailla myös maatalousyrittäjille. Ammattiryhmiä ei voi asettaa eriarvoiseen asemaan, sanoo Pihlajamäki.

Maatalouslomittajan työ vaatii myös vankkaa koulutusta ja erityisosaamista varsinkin, kun tietotekniikka ja automaatio lisääntyvät esimerkiksi lypsytiloilla.

– Lomituspalvelut tulee säilyttää entisellään, jotta voimme turvata suomalaisen maatalouden olemassaolon ja työpaikkojen säilymisen, Pihlajamäki vaatii.


21.03.2024Toimisto suljettu
30.01.2024Matkakustannusten korvaukset 2024
19.06.2023Hallitusohjelman neuvottelutulos lomituksen osalta
22.05.2023Nuorisotapahtuma
13.04.2023Kevätkokous-ilmoitus
07.03.2023Sopimusneuvottelut
02.01.2023Sarka-messut 27.-28.01.2023
08.12.2022Matkakustannusten korvaukset 2023
27.10.2022Maatalouslomittaja -lehti
20.10.2022Sonkajärven paikallistoimikunnan kokous ja pikkujoulu

Siirry arkistoon »