Sopimustietoa

Työvuoroluettelo vai tasoittumisjärjestelmä?

Säännöllinen työaika

Tasoittumisjärjestelmä

Suunnitelma ajanjaksosta jossa työaika ja vapaat tasoittuvat. (1-52 vkoa)

Maatalouslomittajilla ei ole säännöllistä päivittäistä työaikaa, sen vuoksi:
Sopimuksen mukaan tasoittumisjärjestelmä on laadittava etukäteen ajaksi, jonka kuluessa työaika tasoittuu määrättyyn keskimäärään. (1,2 tai 4 vkoa) Tämä tarkoittaa sitä, että työaika todella tasoittuu!!! 153h/ 76,5h/38,25h

Tasoittumisjärjestelmästä tulee käydä ilmi tasoittumisjakson pituus ja viikoittainen työaika sekä vapaapäivät mahdollisuuksien mukaan. Jos mahdollista laatia työvuoroluettelo koko jaksoksi, korvaa tasoittumisjakson.

Työnantaja voi päättää mitä jaksoa käyttää, jos aikoo muuttaa. varattava tilaisuus luottamusmiehelle esittää mielipide.

Työvuoroluettelo

Työnantajan määräys työn tekemisestä mm. täsmällisine kellonaikoineen jne. (1,2 tai 4 vkoa)

Tasoittumisjärjestelmästä on erotettava työvuoroluettelo, jossa on merkittävä työajan päivittäinen alkamis ja päättymisaika esim. (6.00 10.00 ja 15.00 18.00)
Lomitettavien tilojen nimiä/paikkoja ei tarvitse olla, työnantaja on velvollinen ilmoittamaan työkohteet työntekijälle riittävän ajoissa. (menettelytapaohjeet)

Työvuoroluetteloa ja tasoittumisjärjestelmää koskee työaikalain tarkoittama työaikakirjanpito. Sen mukaan esim. työvuoroluetteloa ei saa peittää tai sotkea niin että sen lukeminen on mahdotonta. Alkuperäinen suunnitelma pitää erottua muutoksista. Muutokset on syytä kirjata pvm., aika, muutostapa, mitä sovittu tai työnantaja muuttanut.

KVTES liitte 13, 2 § mukaan työvuoroluettelon muutokset tulee saattaa työntekijän tiedoksi! Uusi työvuorolista.

Vapaapäivien siirtäminen

Lomittaja ja työnantaja voivat sopia siitä, että jakson vapaapäivät siirretään jakson päättymisestä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä pidettäväksi.

Samalla kun sovitaan vapaapäivien siirtämisestä, sovitaan myös poikkeavasta työaikajärjestelmästä KVTES työaikaluvun 3 §:n mukaisesti.

Tällöin työnantajan on tehtävä tasoittumisjärjestelmä sellaiselle ajalle jossa siirretyt vapaapäivät ja työaika tasoittuu. (max vuosi)

Maatalouslomittajalla pitää olla siis aina tietyn mittainen tasoittumisjärjestelmä jossa työaika tasoittuu.

Vapaapäivien siirtäminen edellyttää lomittajan suostumusta, työnantaja ei voi yksipuolisesti laatia työvuoroluetteloa siten että vapaat siirretään.

Käytännössä kaikissa paikallisyksiköissä laaditaan työvuoroluettelo koko tasoittumisjakson ajaksi ja tällöin työvuoroluettelo korvaa tasoittumisjärjestelmän.

Lomatoimistojen suurin virhe tasoittumisjärjestelmien osalta on se, että vapaapäiviä siirretään 4 viikon mittaisesta työvuoroluettelosta toiseen ja sen jälkeen lasketaan miinus ja plustunteja joita sopimuksen mukaan ei voi olla. Tärkein unohtuu, eli mikä oli tasoittumisjärjestelmä jossa työaika tasoittuu.

Työvuoroluettelo

Laaditaan aina täydelle työajalle (osa-aikaisella hänen työaikansa)

Säännöllinen työaika ja lisätyö tulee eritellä.

Tyhjiä päiviä tai määrittelemättömiä työpäiviä ei voi olla.

Työaikaa ei voida siirtää seuraavaan jaksoon ( +/ tunnit).

Työvuoroluettelo on annettava kirjallisesti tiedoksi työntekijälle viikkoa aikaisemmin.

Yötyö (viittausmääräys)

(voidaan teettää vain TAL 5 luvun 26§) ja ylityöhön tulee olla työntekijän suostumus.

Työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n (korvaus KVTES:n mukaan 22-07) välisenä aikana, on yötyötä. Yötyötä saa teettää:

• 11) työntekijän suostumuksella kiireellisessä kylvö- ja sadonkorjuutyössä, välittömästi kotieläinten poikimiseen ja sairauden hoitoon liittyvässä työssä sekä muussa sellaisessa maataloustyössä, jonka tekemistä ei sen luonteen vuoksi voida siirtää myöhemmäksi.

Jos sovin työnantajan kanssa vapaapäivän siirtämisestä seuraavalle 4 viikon jaksolle, miten työaika lasketaan?

KVTES luku III työaika 3 § Työaikamääräyksistä poikkeaminen.

Jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää sopimuksessa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, on asiasta sovittava työntekijän kanssa. Jos poikkeava työaikajärjestely koskee vähintään viittä työntekijää, asiasta on sovittava asianomaisen luottamusmiehen tai paikallisesti asianomaisen sopijajärjestön kanssa. Tässä tarkoitetussa työaikajärjestelyssä säännöllisen pituuden tulee tasoittua keskimäärin tämän luvun mukaiseksi enintään vuoden aikana.

Maatalouslomittaja sopii 2 vapaan siirtämisestä seuraavalle jaksolle.

Ensimmäisessä 4 vko:n työvuoroluettelossa työaika 169 h	ja toisessa 4 vko:n työvuoroluettelossa 137 h
Tasoittumisjärjestelmä 8 viikkoa, työaika tasoittuu 153h/ 38 1/4 viikossa

Mikäli vapaapäiviä siirretään, työnantajan tulee laatia tasoittumisjärjestelmä jossa työaika ja vapaapäivät tasoittuvat.

Työvuoroluettelo 4 viikon ajaksi täsmällisine työaikoineen	Viikoittainen työaika ja vapaapäivät mahdollisuuksien muk.
88888=-88887=-777777=888888=	38 h- = 36-- = 35- = 28-- =
|-------------------------------------------|	|-----------|-----------|------------|----------|
169 h Tasoittumisjakso 8 viikkoa	137
Yhteensä 306 h ( keskimäärin 153 h/ 4 vko / 38,25 h/vko

Työvuoroluettelo on aina laadittava niin pitkälle aikaa kuin mahdollista!

Työvuoroluettelon muuttaminen

Työvuoroluetteloa voidaan muuttaa vain töihin liittyvästä painavasta syystä, tai lomittajan suostumuksella. Se, että joku maatalousyrittäjä sairastuu ja hänelle myönnetään oikeus sijaisapuun, ei sinänsä ole perusteltu syy muuttaa lomittajan työvuorotaulukkoa. Yrittäjällä on toki oikeus palveluun, mutta kunnalla ei ole velvollisuutta sitä järjestää heti ensimmäisestä päivästä lukien. Yrittäjä voi esittää myös itse hankittua lomittajaa suorittamaan lomitusta.

Lomituspalvelu ei siis toimi samalla periaatteella kuin pelastuslaitos!

Työvuoroluettelo: määräys työn tekemisestä!

Mikäli lomittajan työaika on vahvistettu 8 tuntiin ja työn tekemiseen kuluukin vain 6 tuntia, hänelle maksetaan palkka vahvistetun työajan mukaan edellyttäen että työntekijä on työantajan käytettävissä ko. ajan. (työntekijä ilmoittaa työnantajalle suorittaneensa työt ja työnantaja antaa luvan poistua työpaikalta).

Mikäli työaika jää vajaaksi lomittajasta johtuvasta syystä, vähennetään se palkasta. Esim. työajaksi on suunniteltu 8 tuntia päivässä ja lomittaja poistuu tilalta 6 tunnin jälkeen ilmoittamatta asiasta työnantajalle. Kyseessä on tällöin luvaton poissaolo työpaikalta. Tässä tapauksessa voi syntyä ns. miinustunteja jotka työantaja voi teettää seuraavassa jaksossa.

Ylityö

Jos suunniteltu työaika ei riitä, syntyy ylityötä (työnantajan määräys). Käytännössä lomitustyö on pitkälti sellaista, ettei määräystä voida antaa kirjallisesti. Tämän tyyppisistä asioista kannattaa sopia ennakkoon miten menetellään.

Esim. 2 viikon tasoittumisjakso

Viikko 1	Viikko 2
M T K T P L S	M T K T P L S
7 7 7 7 7 - -	- - 8 8 8 8 8
toteutunut
8 8 8 8 8 - -	- - 7 7 7 7 7
ylityötä 5 h	5 h jää työnantajan tappioksi
edellyttäen että työntekijä ilmoittaa/sopii työantajan kanssa

Päivittäinen työaika voi olla 0-12 h ja viikoittainen 0-56 h, työvuorolistassa vahvistettu säännöllinen työaika osoittaa viikoittaisen ylityökynnyksen.

Esim.	viikko 1	viikko 2	viikko 3	viikko4
suunnitelma	56	40	30	27	yht. 153 h
toteutunut	56	40	30	40	yht. 166 h
viimeisellä viikolla syntynyt ylityötä 13 h josta 12 ensim. 50% korotettuna ja 1 h 100% korotettuna tai vastaava vapaa 18 + 2 h

Viikoittainen vapaa

Työaika on järjestettävä niin, että maatalouslomittaja saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Esimerkki jossa viikoittainen vapaa annetaan työviikoittain 35 tunnin mittaisena

M T K T P L S	M T K T P L S
V 4 8 8 8 8 8	8 8 8 8 8 4 V
35 h	35 h
vapaa	vapaa
ma 00.00 –ti 11.00	la 13.00-su 24.00

Yllä olevassa tilanteessa viikoittaisen vapaan antaminen työviikoittain merkitsee sitä, että maatalouslomittaja voi työskennellä ensimmäisen viikon tiistaina ja toisen viikon lauantaina lyhyemmän työajan. (vain aamu tai iltatyöt)

Esimerkki jossa viikoittainen vapaa annetaan keskimääräisenä 14 vuorokauden aikana ja vapaa on vähintään 24 h.

M T K T P L S	M T K T P L S
V 8 8 8 8 8 8	8 8 8 8 8 - V
24 h	11+35 h =(46h)
vapaa	vapaa
00.00-24.0	pe 02.00-su 24.00

Tässä esimerkissä maatalouslomittaja saa ensimmäisellä viikolla maanantaina lyhimmän mahdollisen viikoittaisen vapaan, eli 24 tuntia. Koska vapaa annetaan keskimääräisenä, saamatta jäänyt vapaa (11 h) tuntia annetaan jakson toisella viikolla jolloin vapaa on yhteensä 46 tuntia, eli lähes kaksi vuorokautta. Jollei toimintojen luonne muuta vaadi, maatalouslomittajan säännöllinen työaika sijoitetaan viidelle työpäivälle viikossa. Työvuorot suunnitellaan siten, että pyritään antamaan kaksi peräkkäistä vapaapäivää viikon aikana.

Viikoittainen vapaa ja tasoittumisvapaa merkitään siten, että ne erottuvat toisistaan ja tiedetään minkä viikon vapaasta on kysymys.

Vuorokausilepo

Lomittajalle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika. Lepoajasta sopia työntekijän kanssa, lepoajan on oltava kuitenkin vähintään 7 tuntia. Huomioiden yötyö ja vuorokausilepo, maatalouslomittajan työaika sijoittuu klo 6 ja 19.00 välille.

Viikoittaisen vapaan korvaaminen

Jos lomittaja kutsutaan vapaalta töihin, syntyy tällöin ylityötä. Työvuorolistassa vahvistettu säännöllinen työaika osoittaa viikoittaisen ylityökynnyksen. Mikäli viikoittaisen vapaan antamisesta poiketaan, tulee työntekijälle korvata saamatta jäänyt vapaa lyhentämällä hänen työaikaansa yhtä pitkällä ajalla 3 kk kuluessa. Työntekijän suostumuksella voidaan korvata myös rahassa ylityökorvaus, mahd. sunnuntaikorvaus sekä erillinen 100% korotettu palkka.

Viikoittaisen vapaan korvaaminen…

Esim. maatalouslomittaja kutsutaan viikoittaisen vapaan aikana su työhön 8 tunnin ajaksi (6-10 ja 15-19) korvaus lasketaan seuraavasti:

kk-palkka 1780,- + henkilökohtainen lisä 200,- = 1980:163= 12,15
Ylityö	8 h x 150%	= 12 h vapaata tai rahakorvaus	145,80
Sunnuntai	8 h	8 h vapaata tai rahakorvaus	97,20
iltatyö	1 h x 15%	9 min tai rahakorvaus	1,82
viikoittainen vapaa	3 kk aikana	8 h vapaa tai rahakorvaus	97,20
Hälytysraha		(vain rahassa)	7,57
Yhteensä		28 h 9 min tai rahakorvaus	349,59

Tasoittumisvapaan korvaaminen

Maatalouslomittaja kutsutaan tasoittumisvapaan aikana la työhön 8 tunnin ajaksi (6-10 ja 15-19), korvaus:

Ylityö	8 h x 150%	= 12 h vapaata tai rahakorvaus	145,80
Mikäli tasoittumisvapaan antamisesta poiketaan, siitä ei makseta erillistä korvausta (ylityö)
Lauantaityö 8 h
maksetaan vain säännöllisenä työaikana tehdystä työstä
iltatyö	1 h x 15%	9 min tai rahakorvaus	1,82
Hälytysraha		(vain rahassa)	7,57
Yhteensä		12 h 9 min tai rahakorvaus	155,19

Työvuoroluettelon muuttaminen

Maatalouslomittaja ja työnantaja sopii, että työvuoroluetteloa muutetaan yhteisellä sopimuksella siten, että la ja su on 8 h työpäiviä ja seuraavalla viikolla ma-ti on viikkolepopäivä ja tasoittumisvapa.

Lauantai 8 h (6-10 ja 15-19)	1 iltatyö 1,82 ja 8 lauantaityö 19,44
Sunnuntai 8 h (6-10 ja 15-19)	1 iltatyö 1,82 ja 8 sunnuntaityö 97,20

Työaikakorvaukset

Vapaana annettavat työaikakorvaukset on aina suunniteltava ennakkoon (päivittäin täsmällisin kellonajoin). Ei koskaan niin, että jakson lopuksi täytetään vajaaksi jäänyttä työaikaa. ( Ellei työajan vajaus johdu työntekijästä). Voidaan antaa vapaana myös siinä jaksossa jossa kertyy, järjestöt suosittavat seuraavaa jaksoa. Rahakorvaus/vapaa-aikakorvaus on annettava jakson päättymisestä seuraavan kalenterikuukauden aikana. (työntekijän kanssa erikseen sovittaessa 4 kk).

Mikäli työaikakorvauksia on suunniteltu työvuorolistaan annettavaksi vapaana, tulee muistaa ettei työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työvuorolistaa!

	Suunnitelma;	Tila muuttuu	Tila muuttuu
	M T K T P L S	M T K T P L S	M T K T P L S
työ	6 6 6 6 6 - =	8 8 8 8 8 - =	5 5 5 5 5 - =
korv.	2 2 2 2 2 - =	2 2 2 2 2 - =	2 2 2 2 2 - =
ylityötä		2 2 2 2 2 - =
(jää työnantajan tappioksi)			-1 -1- 1-1-1-=

Mikäli työaikakorvauksia annetaan vapaana, työnantajan on laadittava selvitys niistä työaikakorvauksista, jotka annetaan vapaana. (Tärkeä mikäli osa korvauksista vaihdetaan ja osa ei). Joissakin paikallisyksiköissä kaikki työaikakorvaukset näkyvät palkkalaskelmassa, näin työntekijä saa tarkan laskelman.

-TYÖAIKAKORVAUKSET -> työtuomioistuin 2001-75 (ylityö)
Työtuomioistuimen päätöksen mukaan ylityökorvaukset eivät voi jäädä sairausloman alle. Jos työaikakorvauksia ei ole eritelty, kaikki siirtyvät myöhemmin pidettäväksi!

Palkanmaksu

Työnantajan on annettava viranhaltijalle/työntekijälle palkanmaksun yhteydessä laskelma ja tarvittaessa tämän pyynnöstä muulloinkin viipymättä palkkatodistus. Laskelmasta ja palkkatodistuksesta pitää käydä ilmi viranhaltijalle/työntekijälle maksetun palkan suuruus ja palkanpidätys eri tarkoituksiin.

Työkokoukset

Työnantajan määräämät työvuoroluettelon mukaiset työkokoukset tms. ovat työntekijän säännöllistä työaikaa. Luvaton poissaolo >varoitus >irtisanominen.
Työaikaa – luetaan työajaksi.

Pesuraha/puhelinraha

11 e / 4 e KT:n ja järjestöjen yleiskirje - ei vähennystä yksittäisistä päivistä (yli 2 vko, voidaan harkita)

Sairausloma = vahvistettu työvuorolista, seuraava lista vahvistetaan kun tiedetään palaavan työhön.

Hälytysraha

Työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan 7,57 euron hälytysraha, mikäli viranhaltija/työntekijä kutsutaan (hälytetään) työnantajan toimesta työhön vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Kutsun pitää edellyttää enintään viiden tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Mikäli työhön kutsu tapahtuu enintään tuntia ennen työvuoroluettelon mukaista työhön saapumista, hälytysrahaa ei makseta. Työntekijälle maksetaan vähimmäiskorvaus hälytysluonteisen työn edellyttämistä matkakuluista.

Työajan sijoittelu

Lomittajan työaika tulee yleensä sijoittaa kello 06.00–18.00 välille. Työaika voidaan sijoittaa toisinkin, jos lomituksen hoitaminen tai sijaisavun tarve sitä vaatii. Lomittajalle varataan tilaisuus ruokailuun työn lomassa. Soveltamisohje Varsinaista työaikaan kuulumatonta ruokailutaukoa ei lomittajalla ole.

Varallaolo

Lomittajalle, joka on sopimuksen mukaan varalla, maksetaan varallaolokorvauksena 20–30 %:n suuruinen rahakorvaus tai annetaan vastaava korvaus vapaana. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset työntekijälle kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja tilalle saapumisen enimmäisaika.

Varallaolon pituus ja toistuvuus ei saa haitata kohtuuttomasti vapaa-ajan käyttöä

Varallaolosta sovitaan lomittajan ja työnantajan kesken. (työsopimus/tapauskohtaisesti) Varallaolon syystä tulee olla yksilöity luotettava selvitys.
Lomittajan varallaoloon sovelletaan myös III luvun 5 §:n 1–2 mom. ja 6–7 momenttia.

Kirjalliset ohjeet tai työvuoroluettelo; -ajasta, -paikasta, -vasteajasta, hälytystavasta/kuka hälyttää. Ilmoitettava 3 vuorokautta aikaisemmin, paitsi ennalta arvaamattomissa kiireellisissä tehtävissä.

Työpaikalle saapumisesta tai poistumisesta matkakorvaus!

Varallaoloaika ei ole työaikaa. Varallaolosta työhön ylityö!

Kokoontumisoikeus

Työnantajan on sallittava työntekijöiden ja heidän järjestöjensä käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia tiloja taukojen aikana ja työajan ulkopuolella käsitelläkseen työsuhdeasioita sekä ammatillisen yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita. Kokoontumisoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa työnantajan toiminnalle.

Lisätyö on luonteeltaan tilapäistä, sitä ei voi teettää jatkuvasti!

Jos teetetään jatkuvasti, työnantajan tulee tarkistaa työsopimusta työajan suhteen. Esim. vuosiloma-ajan palkka ja äitiyslomanajan palkka määräytyy lomallelähtö hetken tilanteen mukaan. Lisätyöstä maksetaan ainoastaan yksinkertainen palkka.

Esimerkki: Osa-aikainen lomittaja, jonka säännöllinen työaika on keskimäärin 30 tuntia viikossa: Säännöllinen työaika 120 tuntia 4 viikon tasoittumisjaksossa, ylityöraja 153 tuntia, lisätyötä 153 tuntia–120 tuntia.
Kokoaikaisella työntekijällä lisätyötä voi muodostua vain arkipyhä viikolla/jaksoilla.